Neljännen ja viidennen kilpailupäivän ratavalvojan Tapani Jokelan (IkNV) lausunto
(päivitetty 9.7.2007 klo 16.25)
Neljännen ja viidennen päivän kilpailumaastoa hallitsevat laajat avokallioalueet, joilla suunnistaminen on sekä miellyttävää että samaistamismahdollisuuksista johtuen vaativaa. Oikean mielikuvan saamiseksi suunnistajien tulee huomioida, että maastosta löytyy myös kivikkoa, tiheikköä, risukkoa yms. eli kaikkia suunnistusmaastolle ominaisia elementtejä.
Maasto on ollut haasteellinen kartoittajille varsinkin avokallio- ja mäkialueilla, joilla on ollut pakko yleistää maaston monimuotoisuudesta ja pisteiden runsaudesta johtuen. Kilpailukartta on selkeä ja helposti luettava.
Ratamestari on pyrkinyt ottamaan maaston ja kartan erityispiirteet huomioon, mutta joidenkin rastien osalta määritteiden käyttö on tarpeen, sillä pisteen hahmottaminen pelkästään kartan avulla on mahdotonta. Ratamestari on onnistunut saamaan useimpiin ratoihin myös pitkiä välejä. Joidenkin rastien karsimisella olisi päästy varmasti ratakohtaisesti vielä parempaan tulokseen, mutta kaikki vaikuttaa kaikkeen ja ns. â€putkien hajottaminen†sekä kilpailijoiden ohjaaminen tiettyyn maaston osaan selittää suuren osan â€turhan tuntuisista†rasteista. Joidenkin sarjojen matkat, varsinkin naisten puolella, tuntuvat pitkiltä, joten kannattaa muistaa, ettei matka tapa vaan vauhti.
Massakilpailun luonteen mukaisesti maasto varmasti urautuu, varsinkin loppuosuudeltaan, kun kilpailijat ohjataan tiettyjä â€käytäviä†pitkin viimeisille rasteille eli juostavuus paranee ja näin lähtöluettelon loppupään lähtijät tulevat hyötymään lähtöasemastaan.
Tapani Jokela
Neljännen ja viidennen kilpailupäivän ratamestarin Raimo Hannukaisen (KanSu) lausunto
Kilpailumaasto on moni-ilmeistä. Alueelta löytyy käsiteltyjä talousmetsiä hakkuu- ja uudistusaloineen, hyvän etenemisnopeuden mahdollistavia kallioalueita, hidaskulkuisia tiheiköitä ja pienipiirteisiäkin alueita.
Viidentenä kilpailupäivänä ratojen loppuosat sijoittuvat teiden ja peltojen rikkomaan maaston. Kartantekijälle ovat kivikuvaus, rikkonaiset kalliomäkien rinteet ja kallioalueiden soistuneet alueet olleet melkoinen haaste. Kuvaus on runsaskivisillä alueilla ohjeellinen ja vain suurimmat/hallitsevimmat kivet on kuvattu.
Ratamestarin näkökulmasta kartta on kuitenkin selkeälukuinen ja antaa maastosta oikean kuvan.
Suunnistajan havainnoinnin kannalta oleelliset maastonmuodot on kuvattu.
Raimo Hannukainen








