Sampakosken ja Myllykylän kivisillat

Molemmat sillat on rakennettu paikallisin mestarivoimin 1800- ja 1900 lukujen vaihteessa. Myllykylän silta Myllykosken yli on valmistunut 1897.Käytetty graniitti on ajettu hevosajopeleillä läheisistä metsistä. Tielaitos on joitakin vuosia sitten peruskorjannut molemmat sillat arvokkaina kohteina.  Sillat kuuluvat valtakunnallisesti arvokkaaksi luokiteltuun kulttuurimaisemaan, joka ulottuu vesistömaisemassa Kankaanpään Vihteljärveltä Lavian Niemenkylään. Sillat ovat osa vanhaa Lavia – Kankaanpää maantietä, joka kulkee kantatie 44:n suuntaisesti Tuomisaaresta Sampakoskelle. Paikallistie kuuluu myös merkittyyn pyöräilyreitistöön. Siltojen lisäksi kylässä on monta muuta samojen kivirakentajien tekemää rakennusta.

Ajo-ohje: Kantatieltä 44 Lavian Niemenkylässä Tuomisaari- tai Sampakoski-opasteiden mukaan.

 

Sampakosken taistelun muistomerkki

Sampakosken taistelu 22.2.1918 oli ensimmäisiä yrityksiä, jolloin punakaarti yritti päästä murtamaan valkoisten linjan Pohjanmaan haltuunottamiseksi. Taistelussa kaatui yli 40 punakaartilaista ja viisi valkokaartilaista. 39 tuntematonta punakaartilaista kaatunutta on haudattuina ja myöhemmin siunattu joukkohautaan muistomerkiltä noin 2 km:n päähän Someronharjuun. Haudalle on opastus muistomerkillä olevassa taulussa. Muistomerkin on pystyttänyt Lavia-Seura ry vuonna 1998. Pronssinen reliefi on lavialaisen kuvanveistäjän Pertti Mäkisen työtä.

Ajo-ohje: Kantatie 44:n varrella lähellä Kankaanpään rajaa. Nähtävyysopasteet kantatiellä.

 

Susikosken vanha kivisilta ja vesimylly

Harmaagraniittisilta on valmistunut v. 1900. Vanha tukinuittoväylä kevättulvien aikaan kulki sillan alitse Kankaanpään suunnasta Karhijärvelle ja edelleen Pohjanlahteen. Sillan pielessä kirkonkylänpuoleisella rannalla olevassa punaisessa talossa asuessaan Ilmari Kianto viimeisteli "Moskovan maisteri" -teoksensa. Alajuoksulla n. 200 m päässä on toimintakuntoinen, vanha aikaisemmin vesivoimalla toiminut mylly ja nykyinen Kampin Saha. Samoilla paikoilla on alkanut sahaustoiminta vesivoimalla jo 1800-luvun puolivälissä.

Ajo-ohje: 44-tieltä Lavian kirkonkylän pohjoispuolella poiketaan länteen (Susikoskentie, Kampin Saha) n. 250 m.

 

Lavian kirkko ja kirkkomaalla nälkävuosien 1867 – 1868 muistomerkki

Kirkko on rakennettu v. 1823. Vuonna 1888 kirkkoherra Emil Teodor Gestrinin aikana käynnistettiin suuremman kirkon suunnittelu. Korjaus- ja laajennustyö toteutettiin vuosina 1895 – 1896. Nykyiset värinsä sisällä ja ulkona kirkko sai vuoden 1976 isossa remontissa. Uudet 18-äänikertaiset Urkurakentamo Veikko Virtasen rakentamat urut ovat vuodelta 1992. Kirkon alttaritaulun on maalannut Aleksandra Såltin.

Kirkkomaalla on nälkävuosien muistomerkki. Laviassa kuoli näinä vuosina lähes 800 asukasta, vastaavasti syntyneitä tuona aikana oli 138.

Ajo-ohje: Lavian keskustassa Tampereentien varrella.

 

Huuhkajanvuoren näköalat

Huuhkajavuorella sijaitsee v. 1958 rakennettu tanssilava, jonka omistaa Lavian Kisa. Peruskorjattua lavaa käytetään kesäaikaan monenlaisiin juhliin ja tapaamisiin. Muutamat tanssitkin pidetään. Suunnistuskisaviikolla keskiviikkoiltana Mikko Alatalo laulattaa yhteislauluja. Lavan takaa kalliolta näkee monen järven maiseman: Ah Lawiaaa!!

Ajo-ohje: Laviasta Tampereentietä n. 2 km, reitti kulkee Lavijärven rantaa seuraten, vuoren päällä viitta vasemmalle: Huuhkajavuoren lava.

 

Velhonvuoren vesiputous

Talvella laajasti paannejäätä muodostava, kesällä vaihtelevasti vettä valuva putous aivan Tampereentien kupeessa. Se saa alkunsa Pikku- ja Isokyöpelin takaa soilta. Vesi valuu Lavijärveen Tampereentien alitse. Kansan kielessä putousta sanotaan â€�Velhon V:ksiâ€�. Lavijärvi ja sen jatkeena itä-kaakkopuolella oleva pienempi Miekkajärvi ovat yhden euron kolikon selkäpuolen kuvassa joutsenparin muuttomatkan maisemaa. Kolikon suunnittelukilpailun voittaja on lavialainen kuvanveistäjä Pertti Mäkinen. Kolikkokuvan taivaanrannassa vasemmalla erottuu taiteilijan nimikirjain.

Ajo-ohje: Lavian keskustasta Tampereentietä n. 1,5 km. Paikalla on pysäköintilevike Lavijärven rannassa.

 

Tulosen mökki

Kahdeksanlapsisen 1800-luvulla eläneen Juho Tulosen perheen koti. Rakennettu 1820-luvulla monessa osassa. Omistaja Lavia-Seura ry. Portilla tarkempi opaste. Avoinna suunnistuskisaviikolla.

Ajo-ohje: Lavian kirkonkylässä Tampereentien ja Kirkkopolun kulmassa.

 

Lavian kunnantalo

Talon on rakennuttanut merikapteeni Kaarle Wiren perheensä asuntohuvilaksi 1910-luvulla. Huvilasta on ollut upea näköala Karhijärvelle. Myöhemmin talo myytiin apteekkari Holmille. Lavian Apteekki toimi talossa nelisenkymmentä vuotta. Lavian kunta on ostanut talon v. 1955.

Ajo-ohje: Kantatien 44 länsipuolella osoitteessa Keskustie 2.

 

Antti Kampin kivikokoelma

Sotaveteraani, maanviljelijä Antti Kamppi on kerännyt vuodesta 1955 alkaen noin 350 kivilajin ja mineraalin kokoelman. Ne on kerätty Laviasta, Satakunnasta, koko Suomesta ja kautta maailman. Näytteet on järjestettynä ja nimettyinä Kampin hirsisessä, punamultamaalatussa entisessä vilja-aitassa. Kivet on EU-hankkeen tuella tarkistettu, osa kuljetettu tarkemmassa analyysissä Helsingin Yliopiston geologian laitoksella. Kokoelmaan pääsee Fin5- viikolla tutustumaan sopimuksesta. Puh. 02 557 7190 tai 0500 204 555.

Ajo-ohje: Kantatieltä 44 poiketaan Pomarkku/Lassila tielle (n. 4 km) ja käännytään oikealle Tuunajärventietä. Ajetaan osoitteeseen Puistokatu 15-19.